Rimpula

Höntti

Tänään ku tulin tallille, Konsta oli jo portilla. Heti en sitä kuitenkaan hakenu sisälle, vaan laitoin ruuat ja jäin juoruumaan Pennyn Tarjan ja sen muksujen kanssa, sekä Jullin Satun. Lopulta, kun menin Konstan hakemaan, se oli jo melkein tullut mua vastaan. Konstan tarhan portti koostuu kolmesta osasta sisimmästä uloimpaan: kolme sähkölankaa, puinen portti ja puinen lankku, joka pitää porttia kiinni. Vimeinen, eli lankku, toimii niin, että sen toisessa päässä on ämpäri, jossa on kiviä, painona. Toisesta päästä se laitetaan stopparin alle.

    Konsta oli sitte jotenki saanu sen lankun ylös, ja roikku sähkölangoissa. Ei varmaan olis ihan hirveen kauaa enää pysyny, jos en olis käyny sitä sisälle hakemassa... Kauhukakara :D

Viisaat päät yhteen

Poika käveli tänäänkin hienosti puolisen tuntia kentällä, vaikka sato vettä ja kenttä oli huono. Kävelyn jälkeen laitoin sille porkkanoita, ja hän päätti sitten pamauttaa mua päällään suoraan naamaan. Puolet naamasta ihan turvoksissa, ja katotaan kuin mustaks muuttuu :P Onneks ei oo huomenna työhaastattelua! 

Pikkunen on ihan rimpula. Pitäs saada siitä nyt kuvia, ennen ku Chian-siemenet rupee vaikuttaa, ja ennen kun ruvetaan liikkumaan oikeesti ja tekeen töitä. Kattelin tossa vuos sitten otettuja kuvia. Sillonki se oli rimpula <3 ja kesällä se oli hieno. Tästä on siis suunta vain ylös, eikä siihen toivottavasti mee kauheen kauaa. Olis kiva päästä taas kisakentille! 

Hyviä uutisia!

Pitkästä aikaa

Pitkä tauko ollut kirjoittelusta. Kaikki aika mennyt tallilla, ja nyt on  vielä uusi työpaikkakin. Viime viikko oli lähes täydellinen. Äiti totes, että kun Konstan saikku loppuu, ni mä saan töitä. Ihan varmasti. No, kuinkas kävikään. Tiistaina käytiin klinikalla, ja lääkäreillä oli vaan hyviä uutisia. Ei tartte leikata, ja saa ruveta ravaamaan. Patti jalassa on vain uudisluuta, joka ei näytä häiritsevän ollenkaan. Alkuun pieniä ravipätkiä, ja sen jälkeen saa mennä jo selkäänkin. Kahen kuukauden päästä viiminen kontrolli, jolloin ei tartte edes röntgen kuvia. Jes! Kun koittaa kolmas kuukausi, saa treeniin ottaa laukkaakin :) ja nyt pojan saa päästää ulos! Ensin tarhaan vähäks aikaa, ja sitten lisäämään ulkoiluaikaa. Tänä viikonloppuna herra on ollut koko päivän jo! Hieno mies <3

Aikasempia kuulumisia

Eli ennen tätä viimisintä lekurikäyntiä, saatiin jo yli 50% todennäköisyys parantua, mutta siltikin 6 lisä viikkoa karsinalepoa. Ikävää. Ja leikkaus oli vielä mahdollinen. Kävelyä 20min päivässä. Konsta rupes jo kyllästymään ja keksimään itselleen virikkeitä taluttaessa. Kiva homma. Nyt se kävelee nätisti :) 

Uusi vuosi, uudet kujeet

Oli ihana herätys uudenvuoden päivänä. 6.30 tulee tallinomistajalta viesti, että Konsta on kipee. Kuumeessa, niinkun Julli aikaisemmin. Lääkäri tulee paikalle klo. 8.30. Luojan kiitos olin ottanut vuoden vaihteen kevyesti, ja pystyin lähtemään autolla tallille. Ei tarvinnut taksia.
    Konstalla lämpöä 39,9c. Normi lämpö hevosella on se 37,1-38,1. Lääkäri tuli ja anto kipulääkkeen, samoin kuin sulfakuurin. Lämpö laski, eikä enää noussut yli 38,5. Väsynyt, mutta parantuva hevonen :) Töissä tässä taannoin todettiin, että mulla tosiaan on KarvaOoppeli; se on koko ajan rikki.
   Mutta nyt on taas uudet tuulet, ja sairasloma loppu. Tai heti kun kenttä olis vaan siinä kunnossa, että sielä jotain pystyis tekemään. Vähän kun päästäis ravaamaan, ni sit vois jo kokeilla selkäänkin.

Lunta, tai plussaa, odotellessa,
Sirita ja Konsta <3

Pitkä viikko tulossa

Torstai

Kaikki alkoi torstaina. Maija (tallinomistaja) laittoi viestiä, että oonko tulossa tallille. Konstalla jalassa haava ja ontuu. Ei ollut tarkoitus mennä tallille tänään. Mut menin kuitenki. 

Tallille päästyämme äitin kanssa, todellisuus iski vähän lujempaa ku olin ajatellu. Syvä haava, jalaton hevonen ja polvi turvoksissa. No ei se mitään. Betadine-haudetta kehiin, ja huomiseen.

Perjantai

Aamulla mentiin taas äipän kanssa tallille. Konsta ei ollut mennyt parempaan. Shit. No ei siinä sitten. Kylmäsin jalan ja käärin siihen uuden hauteen. Soittoa eläinlääkärille, jonka sain kiinni vasta puoli 4. Lääkäri tuli, ja mietti, onko haava nivelessä. Paniikki. Penisilliiniä ja kipulääkettä hevoseen, ja haudetta jalkaan. Katotaan huomenna mikä tilanne. Jos huonompi, ni äkkiä klinikalle.

Lauantai

Panikoin koko aamun. Tommi rauhotteli. Tallille kun päästiin, ni Konsta ei ollut yhtään parempi. Lähettiin siis klinikalle. Viikissä lääkäri kokeili jalkaa, ja totesi, että siellä tuntuu murtuma. Ultraus todisti tämänkin seikan.Vasemmassa puikkoluussa murtuma. Aika siistin näköinen. Hyvä. Röntgenit vielä, ja kaveri jäi sairaalaan.

Sunnuntai

Lääkäri soitti ja sanoi, että Konsta on parempi. Vaikuttaa hyvältä. Antibiootit ja kipulääkkeet vaikuttaa, ja hevonen astuu paremmin jalalla jo. Ihanaa!

Maanantai

Käytiin kattomassa mun Murua <3 Siellä se oli iiiiiso paketti jalassa. Söi heinää ja oli oma ittensä.

Tiistai

Mun maailma romahti, kun lääkäri soitti. Konsta on huonompi kun eilen. Se ei vastaa lääkkeisiin, ja ontuu edelleen rajusti. Pitää leikata. Soittoa sinne ja tänne. Onneks Tommi on paras, ja auttaa rahan kanssa. Jään sille ihan mielettömästi velkaa. Niin rahassa, kun kaikessa muussakin. Kiitollisuudessa ainakin!!

Keskiviikko

Tänään tuli soitto sitten puol kymmenen aikaan. Ei oo voitu leikata, ku jalka on niin kipee. Ei voida nukuttaa. Mut sitten siihen jalkaan tehtiin joku muu operaatio, joku perfuusio se oli. Leikattiin myös vähän sitä tulehtunutta kudosta pois. Ja mikä parasta: sääriluusta löytyi mahdollinen murtuma, joka ei näkyny missään kuvissa. Jei. Kohta lähetään kattomaan pientä. Katotaan mitä tapahtuu ja mitä lääkärit sanoo.

Mun piti ruveta kirjottamaan tätä blogia heti ku Konstan ostin. Mut se aina jostain syystä jäi. No, nytpä ainaki on ollu erilainen alotus. Toivotaan, että mulla on hevonen vielä tämänkin viikon jälkeen...

RH's Marcello

Konsta

Konsta on 4-vuotias Hannover-ruuna RH's Marcello, jonka ostin heinäkuun puolivälissä. Sen isä on Fidertanz, ja emä Asherah Ishtar - Dream Of Clory. 

Ratsastin ensin Konstaa Tarjan tunneilla, ja parin elämänmuutoksen jälkeen ostin Muruni. Ruunasin kaverin heti alkuun, jotta elämä helpottuisi. Ei sillä, että Konsta olisi ollut vaikea ori. Kaikki vaan sattuu olemaan paljon helpompaa ruunan kanssa. Niin tallipaikan kuin sairastapauksessa liikuttajan löytö. Myös kisoissa on turvallisempaa. Eikä toisen tartte stressata naisten perään. 

Eipä ruunaus muuttanut Konstassa muuta kuin tammoille pörhistelyn. Nykyään se vaan vähän hörisee mammalle, kun se tulee talliin :) 

Konsta on n. 165cm korkea tummanruunikko, jolla on kolmessa jalassa matala sukka. Sillä on myös tähti päässä. Hän on hyvinkin kiltti herrasmies, ja kovin rauhallinen. Ainakin ikäisekseen. Se tykkää tehdä töitä, ja on onnistunut telomaan ittensä useampaankin kertaan. Sillä on oikeassa takasessa kintereen kohdalla jännevamma, ja samassa jalassa joskus ollut hiusmurtuma tibiassa. Ehtivä kaveri siis. Emmekä hyppää sen takia.

Tällä hetkellä ollaan kisattu helppoa c:tä. Vaihtelevin tuloksin, kun kaksissa kisoissa ollaan oltu. Ihan ensimmäisissä oltiin kolmansia reilulla 58%lla, ja seuraavissa hylättiin prosentein 49 ja jotain. Vähän jännitti.