keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Pitkä viikko tulossa

Torstai

Kaikki alkoi torstaina. Maija (tallinomistaja) laittoi viestiä, että oonko tulossa tallille. Konstalla jalassa haava ja ontuu. Ei ollut tarkoitus mennä tallille tänään. Mut menin kuitenki. 

Tallille päästyämme äitin kanssa, todellisuus iski vähän lujempaa ku olin ajatellu. Syvä haava, jalaton hevonen ja polvi turvoksissa. No ei se mitään. Betadine-haudetta kehiin, ja huomiseen.

Perjantai

Aamulla mentiin taas äipän kanssa tallille. Konsta ei ollut mennyt parempaan. Shit. No ei siinä sitten. Kylmäsin jalan ja käärin siihen uuden hauteen. Soittoa eläinlääkärille, jonka sain kiinni vasta puoli 4. Lääkäri tuli, ja mietti, onko haava nivelessä. Paniikki. Penisilliiniä ja kipulääkettä hevoseen, ja haudetta jalkaan. Katotaan huomenna mikä tilanne. Jos huonompi, ni äkkiä klinikalle.

Lauantai

Panikoin koko aamun. Tommi rauhotteli. Tallille kun päästiin, ni Konsta ei ollut yhtään parempi. Lähettiin siis klinikalle. Viikissä lääkäri kokeili jalkaa, ja totesi, että siellä tuntuu murtuma. Ultraus todisti tämänkin seikan.Vasemmassa puikkoluussa murtuma. Aika siistin näköinen. Hyvä. Röntgenit vielä, ja kaveri jäi sairaalaan.

Sunnuntai

Lääkäri soitti ja sanoi, että Konsta on parempi. Vaikuttaa hyvältä. Antibiootit ja kipulääkkeet vaikuttaa, ja hevonen astuu paremmin jalalla jo. Ihanaa!

Maanantai

Käytiin kattomassa mun Murua <3 Siellä se oli iiiiiso paketti jalassa. Söi heinää ja oli oma ittensä.

Tiistai

Mun maailma romahti, kun lääkäri soitti. Konsta on huonompi kun eilen. Se ei vastaa lääkkeisiin, ja ontuu edelleen rajusti. Pitää leikata. Soittoa sinne ja tänne. Onneks Tommi on paras, ja auttaa rahan kanssa. Jään sille ihan mielettömästi velkaa. Niin rahassa, kun kaikessa muussakin. Kiitollisuudessa ainakin!!

Keskiviikko

Tänään tuli soitto sitten puol kymmenen aikaan. Ei oo voitu leikata, ku jalka on niin kipee. Ei voida nukuttaa. Mut sitten siihen jalkaan tehtiin joku muu operaatio, joku perfuusio se oli. Leikattiin myös vähän sitä tulehtunutta kudosta pois. Ja mikä parasta: sääriluusta löytyi mahdollinen murtuma, joka ei näkyny missään kuvissa. Jei. Kohta lähetään kattomaan pientä. Katotaan mitä tapahtuu ja mitä lääkärit sanoo.



Mun piti ruveta kirjottamaan tätä blogia heti ku Konstan ostin. Mut se aina jostain syystä jäi. No, nytpä ainaki on ollu erilainen alotus. Toivotaan, että mulla on hevonen vielä tämänkin viikon jälkeen...

1 kommentti:

  1. Tsemppiä! Pysytään positiivisella kannalla - Konsta kotiin!

    VastaaPoista